Ilmiöopiskelua aloittelemassa

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaan opintoihin yläkoulussa sisältyy vuosittain myös ilmiöopetusta. Ilmiöllä tarkoitetaan opintokokonaisuutta, jossa samaa teemaa eli ilmiötä käsitellään laajemmin ja useammassa oppiaineessa samanaikaisesti.

Torstaina 22.9. koulumme seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilla oli poikkeusohjelmaa, kun he pitivät samanaikaisesti omat “ilmiöstarttinsa”.

“Minun tarinani” -aiheinen seiskaluokkalaisten ilmiöopetus alkoi vaikuttavalla tavalla, kun oppilaat pääsivät katsomaan koulukiusaamisesta kertovaa elokuvaa “Kaduttaako?” Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestareille. Surullisesta aiheesta huolimatta oppilaat ottivat elokuvan omakseen, ja vaikkei kyyneleiltä täysin vältytty, sujui retki hienosti! Elokuvan esiin nostamia teemoja ja tunnelmia puretaan vielä lähipäivien oppitunneilla ja pitkin syksyä osana tätä ilmiökokonaisuutta.

Myös kahdeksasluokkalaisten yhteinen ilmiöaloitus sujui mallikkaasti, ja oppilaiden ryhmissä tekemät videot ja videomielipidekirjoitukset herättivät keskustelua. Kasien ilmiöopiskelun teemana on tänä syksynä ”arjen sankaruus”. ”Kivaa, että oli jotain toiminnallista”, kiteytti eräs 8e-luokan oppilaista.

Joukko 7e-luokan mukana olleista oppilaista kirjoitti omasta ilmiöstartistaan seuraavasti:

seiskojen-leffaretki-22-9

22.9. Vartsikan seiskat kävivät katsomassa hollantilaisen nuortenelokuvan ”Spijt!” (suom. Kaduttaako?). Raa´alta vaikuttavasta trailerista huolimatta en osannut varautua niin hirvittävän koskettavaan ja surulliseen elokuvaan. Katsomossa valutettiin monta kyyneltä koulukiusatun pojan traagiselle tarinalle. Toivon elokuvan avanneen muidenkin silmät ja herättäneen ajatuksia. (E.J.)

Olimme eilen katsomassa Kaduttaako-elokuvan muiden seiskaluokkien kanssa. Se oli surullinen alusta asti, mutta mitä pidemmälle mentiin, sitä rankempaa ja koskettavampaa se oli. Elokuva herätti ajatuksia. Kaikki oli kuvattu niin hyvin, kuin oikeassa elämässä. En edes uskonut, että se oli vain elokuva. Minun teki mieli itkeä, mutta olin niin järkyttynyt, että en pystynyt melkein hengittämään. En todellakaan kestäisi nähdä sellaista käytöstä todellisessa elämässä. Koko lopun ajan toivoin vain, että se loppuisi onnellisesti. Elokuva oli yksi parhaista, mitä olen koskaan nähnyt ja ehdottomasti minusta kannatti käydä katsomassa tämä elokuva. Bravo! (N.S.)

Katsoimme eilen koulun 7. luokkien kanssa Kaduttaako?-elokuvan. Se oli todella opettava ja tunteita herättävä. Siinä oli poika, jota kiusataan koulussa mm. hänen painonsa ja ulkonäkönsä vuoksi, mikä on mielestäni väärin. Ketään ei saisi kiusata ulkonäön tai minkään muunkaan takia. Elokuva oli koskettava ja sai minut ajattelemaan. Minusta on hyvä asia, että koulu kävi katsomassa koulukiusauksesta ja sen seurauksista kertovan elokuvan. (K.H.)

Olimme eilen 22.9. kaikki seiskaluokat katsomassa elokuvan Spijt / Kaduttaako. Elokuva oli todella surullinen. Elokuva sai itkemään ja miettimään asioita kunnolla. Uskon, että lähes jokainen, joka sen näki, mietti aihetta oikeasti. Elokuva kertoi koulukiusatusta pojasta. Leffassa itki tosi moni, ja elokuvan loputtua tunnelma oli hyvin surullinen. (S.L.)

Olimme eilen kaikki 7.-luokkalaiset elokuvissa Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla. Leffa oli niin surullinen. Nousi tunteet pintaan ja todellakin pisti ajattelemaan. Se oli silti hyvä, sillä tuntuu, että välillä noin rankasta aiheesta ei keskustella tarpeeksi. Kun tulin kotiin isäni sanoi, että vaikutin hieman järkyttyneeltä. Elokuvan loppu yllätti todella paljon, en osannut odottaa sitä. (A.H.)

Olimme katsomassa erittäin koskettavaa ja surullista elokuvaa 7.-luokkalaisten kanssa. Matka sujui hyvin. Elokuva kuului Rakkautta ja anarkiaa -festareille. Elokuvan juoni oli yllättävä, ja en halunnut, kun elokuva loppui, että se olisi päättynyt. Kun lähdimme pois teatterista, moni oli itkenyt. Elokuva oli hollantilainen vuodelta 2013, eli aika uusi. Elokuva perustui kirjaan. Minusta elokuva oli tarkoitettu kouluikäisille, jotta he oppisivat kiusaamisen vaarat ja seuraukset. Elokuva ei loppunut ollenkaan hilpeästi. Jos ei pidä sellaisista elokuvista, niin en suosittelisi tätä. (E.N.)

Olimme eilen katsomassa elokuvaa nimeltä Kaduttaako. Se kertoi pojasta, jota kiusattiin koulussa, ja kiusaamisen seurauksena oli itsemurha. Elokuva sai monet itkemään ja miettimään asioita. Se sai minut tuntemaan erilaisia tunteita. Minusta on hyvä, että kävimme katsomassa sen elokuvan, jotta kaikki miettisivät kiusaamisen mahdollisia seurauksia. (E.K.)

Lähdimme eilen metrolla kohti Savoy-teatteria katsomaan elokuvaa Spijt!. Elokuva oli mielestäni hyvin tehty ja suunniteltu. Se oli todella koskettava tarina kiusaamisesta ja sai monet itkemään. Elokuva sai minut miettimään, että joillekin oikeasti tapahtuu noin. (P.V.)

Eilen olimme elokuvassa nimeltä ”Kaduttaako?”. Elokuva oli todella koskettava ja herätti monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Se pani miettimään, mitä sellaisissa tilanteissa pitäisi tehdä ja kuinka kamala elokuvassa esitetty tilanne on. (S.L.)

Olimme eilen elokuvissa. Siellä oli koko koulumme 7. luokkien oppilaat. Elokuva kertoi koulukiusatusta pojasta. Koulukiusaus päättyi lopulta kiusatun itsemurhaan. Elokuva herätti minussa surullisia tunteita. Moni itki. (V.N.)

Elokuvan sanoma oli koskettava ja tärkeä. Se pisti miettimään, ja toivon, että se pisti muutkin miettimään. (L.S.)

Olimme eilen katsomassa elokuvaa ”Kaduttaako?”. Se oli hyvin koskettava ja laittoi miettimään. Elokuva siis kertoi kiusatusta pojasta, ja minusta aihe oli todella tärkeä ja ajankohtainen. Pidin elokuvasta, mutta se sai minut aika surulliseksi. (H.H.)

Menimme katsomaan elokuvaa nimeltä Spijt! (suom. Kaduttaako?). Elokuva oli todella koskettava, todella monet itkivät. Se sai miettimään asioita ja kuuntelemaan surullista musiikkia. (S.A.)

Menimme melkein kaikkien 7.-luokkalaisten kanssa katsomaan elokuvan Spijt. Elokuva kertoi koulukiusatusta, ja suurin osa itki elokuvan aikana. Elokuvassa yritettiin kertoa ja herättää ihmisen katselu maailmaan jne. (M.S.)

Kävimme eilen katsomassa kaikkien seiskojen kanssa elokuvan Kaduttaako?. Siinä kerrottiin pojasta, jota kiusattiin todella paljon. Siinä lopussa poika tappoi itsensä hukuttautumalla. Elokuva oli todella surullinen ja tunteita herättävä. (E.R.)

Menimme eilen katsomaan koulun kanssa Kaduttaako-elokuvan. Suurin osa niistä, jotka olivat katsomassa, alkoivat itkeä ainakin jossain vaiheessa (paitsi ärsyttävät ihmiset, jotka nauroivat edessämme koko elokuvan ajan). Kun päähenkilö löysi puuhun köytetyn koiran, koko yleisö sanoi ”Aww!” (A.J.)

Olimme eilen katsomassa leffan koulukiusaamisesta. Elokuva oli surullinen ja pisti todella ajattelemaan, minkälaisia seurauksia koulukiusaamisesta voi olla. Elokuva kertoi pojasta, jota kiusattiin hänen ulkonäkönsä ja painonsa takia, ja kuinka kukaan ei puuttunut asiaan tai välittänyt, ennen kuin oli liian myöhäistä. (L.L.)

Kävimme eilen seiskaluokkien kanssa katsomassa elokuvan ”Kaduttaako?”. Elokuvassa oli koulukiusattu poika, joka hukuttautui lopussa. Leffa oli tosi surullinen ja tunteita herättävä. Tosi moni tyttö rupesi itkemään. Itse rupesin itkemään jo alkuteksteissä. Elokuva pisti ajattelemaan. Minusta oli kivaa käydä leffassa koulun kanssa. (P.K.)

Olimme eilen (22.9.) katsomassa elokuvaa nimeltä Spijt! (Kaduttaako?) Se kertoi kiusaamisesta ja sen viesti oli hyvin tärkeä. Elokuva oli koskettava ja surullinen. Moni itki, ja olisin itsekin itkenyt, mutta en ole sellainen ihminen, joka ”osaa” itkeä elokuville, oli se kuinka surullinen tahansa. Eikä minua itkettänyt sinä päivänä muutenkaan. Mutta elokuva kosketti minua kuitenkin, ja olin siitä hyvin surullinen. (N.T.)